SDP:n puoluekokouksen kansainvälinen julkilausuma: Yhteistyön ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen vahvistaminen Suomen ulkopolitiikan perustana

Kansainvälinen politiikka elää suurinta murrostaan sitten kylmän sodan päättymisen. Maailma on muuttumassa moninapaiseksi, ja maailmaa kohtaavat useat kriisit.

Ilmastonmuutos, luontokato ja ydinaseiden leviäminen muodostavat ihmiskunnan olemassaololle merkittävän uhan. Samalla talouden ja turvallisuuden rakenteet, poliittiset instituutiot sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus horjuvat.

Suurimmat uhkamme ovat luonteeltaan globaaleja, ja niiden ratkaiseminen edellyttää toimivaa yhteistyötä ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on merkittävin muutos Euroopan turvallisuusympäristössä. Sodat Gazassa sekä Iranissa aiheuttavat poliittista epävarmuutta ja inhimillistä kärsimystä. Kansainvälisen oikeuden noudattamisessa ei voi olla eri standardeja.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa sääntöpohjaista järjestelmää, rauhaa ja turvallisuutta. Solidaarisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat poliittisina tavoitteina korostuneet entisestään. Kansainvälisen kehitysyhteistyön ja YK-järjestöjen rahoituksen leikkaaminen vaikeuttaa globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaisen työn sekä ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämistä.

Sosialidemokraattien tavoite on poistaa köyhyys ja nälänhätä maailmasta.

Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murentuminen haastaa myös globaalia talousjärjestelmää. Suurvaltojen vaikutusvalta taloudessa on merkittävä, minkä vastavoimana kehittyvien maiden kasvu on muuttamassa kansainvälistä talousjärjestystä. Valtiot kamppailevat toisiaan vastaan yhä useammin myös taloudellisen ja ulkopoliittisen painostuksen avulla. Taloudellinen ja poliittinen valta kietoutuvat entistä tiiviimmin yhteen samalla, kun merkittävä osa maailman väestöstä kamppailee selviytyäkseen arjesta.

Kriisin hetkellä demokratia tarvitsee puolustajia. Sosialidemokraatit uskovat, että kestävä kansainvälinen järjestys rakentuu toimivien instituutioiden, oikeudenmukaisuuden ja sellaisen politiikan varaan, joka turvaa niin yksilöiden kuin yhteisöjen oikeudet.

1. Ilmastokriisi on ihmiskunnan keskeisin turvallisuusuhka

Ihmiskunnan keskeisimpiä turvallisuusuhkia ovat ilmastonmuutos ja luontokato. Niiden seuraukset ylittävät valtioiden rajat ja voivat äärimmillään olla hallitsemattomia sekä ennalta-arvaamattomia. Toimia ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen on jatkettava ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa on kiristettävä, sillä nykyiset toimet eivät riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastopolitiikka on entistä tiukemmin nähtävä osana kokonaisvaltaista turvallisuuspolitiikkaa, sillä ilmastonmuutos kärjistää konflikteja, kiihdyttää pakolaisuutta ja horjuttaa valtioiden vakautta.

Siirtymä uusiutuvaan energiaan on merkittävä tapa vähentää riippuvuutta autoritäärisistä hallinnoista ja vahvistaa Euroopan strategista autonomiaa.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ilmastopolitiikasta neuvotellaan ja päätöksiä toimeenpannaan globaalisti. Tämä korostaa kansainvälisen yhteistyön ja diplomatian elintärkeää merkitystä. Ilman vihreää siirtymää sekä taloudellista tukea kehittyville talouksille globaali rintama ilmastonmuutosta vastaan rakoilee, mikä vaarantaa sopimuksen tavoitteet. Ilmastokriisin akuutti luonne vaatii sen esillä pitämistä useiden kriisien ohella. Vaikka akuutit geopoliittiset jännitteet vaativat välitöntä reagointia, ne eivät saa johtaa ilmastotoimien lykkäämiseen. Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää päinvastoin pitkäjänteistä poliittista sitoutumista, koska se luo pohjaa kestävämmälle ja vakaammalle maailmanjärjestykselle.

2. Kansainvälisen järjestelmän on perustuttava yhteistyöhön ja sääntöpohjaisuuteen

Suomen ulkopolitiikan kivijalka on sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä, joka on murentumassa, eikä Suomi voi enää luottaa vanhan järjestelmän toimivuuteen. Maailmassa, jossa voimapolitiikka haastaa yhteiset pelisäännöt, Suomen on toimittava monenkeskisyyden, sääntöpohjaisuuden ja kansainvälisen oikeuden puolustajana.

Vaikutamme aktiivisesti kansainvälisten instituutioiden toimintakykyyn, jotta ne kykenevät turvaamaan rauhan, ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen globaalisti.

SDP:n tavoite on yhteistyöhön ja sääntöpohjaisuuteen perustuva maailma. Yhä monimutkaisemmassa ja nopeammassa maailmassa tietoperustainen, harkittu ja punnittu päätöksentekokyky korostuu. Suomen on kehitettävä ulkopoliittista päätöksenteon kulttuuria. Erityisesti ulko-, turvallisuus-, talous-, ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollista valmistelua on systemaattisesti tuettava niin että tavoitteet tukevat toisiaan.

Transatlanttinen suhde on murroksessa. Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vaikeammin ennakoitavaa, ja se näyttäytyy aiempaa epäluotettavampana sekä suhteessa Euroopan unioniin että yksittäisiin jäsenvaltioihin. Suomen on välttämätöntä vaalia perinteisiä liittolaisuuksiaan ja samalla etsiä aktiivisesti uusia kumppanuuksia globaalisti. Varautuminen erilaisiin skenaarioihin sekä tiivis yhteistyö Euroopan unionin ja muiden liittolaismaiden kanssa on Suomen turvallisuuden perusta. Pohjoismaisuus on Suomelle identiteetti ja tärkeä strateginen painopiste.

Pohjoismaat ovat Suomen läheisimpiä kumppaneita ja siten EU:n ohella Suomen tärkein ulkopoliittinen viitekehys. Sosialidemokraatteina teemme vahvaa pohjoismaista aatteellista yhteistyötä.

Itämeren alue ja yhteydet ovat meille merkittäviä liikkumisen, yhteyksien ja turvallisuuden kannalta, ja osallistumme aktiivisesti alueen yhteistyöverkostojen työhön uudessa tilanteessa.

YK:n nykyinen kyky toimeenpanna päätöksiä on riittämätön, ja se vaatii perustavanlaatuista uudistamista. Suomen ja Euroopan unionin on johdettava työtä YK:n turvallisuusneuvoston demokratisoimiseksi. Turvallisuusneuvoston legitimiteetti edellyttää kokoonpanon laajentamista, globaalin etelän äänen vahvistamista ja veto-oikeuden käytön rajaamista. Suomen on vaikutettava Agenda2030- kauden jälkeisiin globaaleihin tavoitteisiin. SDP tukee vahvasti Suomen pyrkimystä päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuosina 2029-2030.

Sekä suorien konfliktien että epäsuoran sodankäynnin, kauppasodan ja hybridivaikuttamisen lisääntymiseen on suhtauduttava vakavasti ja varautuen. Suomi kantaa vastuunsa kansainvälisestä rauhasta osallistumalla aktiivisesti sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan. Suomen vahvaa poliittista pääomaa sovittelussa, diplomatiassa ja kriisinhallinnassa on vaalittava.

Toimimme Naton, EU:n, YK:n ja ETYJ:n puitteissa vahvistaaksemme maailmanlaajuista vakautta. Kriisinhallinta on sekä vastaamista sotilaallisiin kriiseihin, mutta myös demokratian ja osallisuuden vahvistamista, mikä on varmin tae pysyvälle rauhalle.

Suomen on harjoitettava ihmisoikeusperustaista, sukupuolen tasa-arvoon perustuvaa ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa ihmisoikeudet, naisten, tyttöjen ja heikommassa asemassa olevien itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa sekä heihin kohdistuvan väkivallan estäminen ovat keskiössä. Naiset tulee nähdä rauhanprosesseissa aktiivisina rauhanrakentajina ja turvallisuuden tuottajina. Tuemme YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman (2475) mukaisesti vammaisten aseman huomioimista konflikteissa ja heidän mukaanpääsyään rauhanrakentamiseen.

Globaaliin eriarvoisuuteen on puututtava sen juurisyistä alkaen. Tarvitsemme tehokkaamman ja oikeudenmukaisemman globaalin ja eurooppalaisen talousjärjestelmän, joka perustuu kestävään kauppa- ja talouspolitiikkaan. Euroopan, mukaan lukien Suomen, on toteutettava kunnianhimoista Afrikka-strategiaa, jonka tavoitteena on tasavertainen kumppanuus Euroopan ja Afrikan välillä.

Humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen Israelin suhteettomien sotatoimien myötä, jotka ovat ylittäneet hyväksyttävyyden rajan. Israelin laittomat sotatoimet eivät ole hyväksyttäviä myöskään Länsirannalla, missä se laajentaa laittomasti hallintaansa palestiinalaisalueilla. Suomen tulisi yhtyä Kanadan, Australian, Ranskan, Saksan, Italian, Alankomaiden, Uuden-Seelannin, Norjan ja Ison-Britannian kannanottoon, jossa toimet tuomitaan kansainvälisen oikeuden vastaisina. YK:n alainen riippumaton tutkintakomissio lausui 16.9.2025 pitävänsä Israelin toimia kansanmurhana. Painostuskeinona Suomen on vaadittava EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä. Kestävä rauha Lähi-idän alueelle voi rakentua vain kahden, suvereenin valtion kautta, joissa israelilaisilla ja palestiinalaisilla on oikeus elää turvassa ja rauhassa. Suomen tulee liittyä kansainväliseen rintamaan, joka turvaa palestiinalaisten oikeuden omaan maahansa. SDP:n mielestä Suomen tulee tunnustaa Palestiinan valtio.

3. Vahva Eurooppa tarkoittaa vahvaa Suomea

Yhteinen ja johdonmukainen eurooppalainen linja on Suomen etu ja paras tapa puolustaa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja Euroopan etuja. Ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate ovat Euroopan unionin ja SDP:n perusarvoja. Euroopan on vahvistettava kumppanuuksia niiden maiden kanssa, jotka sitoutuvat sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään sekä pyrittävä vaikuttamaan maihin, joiden suhtautuminen monenkeskiseen yhteistyöhön on vaikeasti ennakoitavaa.

Kaikkia riippuvuussuhteita ei voida katkaista eikä strateginen autonomia tarkoita eristäytymistä. Sen saavuttaminen vaatii kuitenkin riippuvuuksien purkamisen lisäksi konkreettisia toimia myös instituutiotasolla. SDP:n tavoitteena on Euroopan unionin määräenemmistöpäätöksenteon laajentaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Taloudelliseen painostukseen vastaavien instrumenttien valmistelu on oltava käynnissä jo ennen kriisejä. Niiden on oltava tehokkaita sekä sääntöpohjaisia, ja niiden aktivoiminen tulee rajata vastatoimiin. Samalla yhteismarkkinoita on vahvistettava ja laajennettava pitäen huolta siitä, että Euroopan taloudellinen vahvuuden tulee jatkossakin perustua reiluihin ja avoimiin markkinoihin.

Taloudellinen yhteistyö, kauppa ja sopimukset nähdään etenevissä määrin myös vallankäytön välineinä. Suomen ja Euroopan kykyä vastata tähän tulee vahvistaa. Kansainvälistä kauppaa, työvoiman suojelua ja säällisiä työn tekemisen ehtoja, kuten globaalia yhteisvastuuta eriarvoisuuksien vähentämisessä, edistetään parhaiten sopimusteitse.  Sosiaalisen vastuun tunteva markkinatalous, demokratia ja oikeusvaltio kykenevät puuttumaan globaaleihin kasvaviin varallisuuseroihin. Mitä poliittisemmaksi talousjärjestelmä Euroopan ulkopuolella muuttuu, sitä houkuttelevammaksi reilut ja avoimet markkinat muuttuvat.

SDP suhtautuu Euroopan unionin laajentumiseen myönteisesti. Laajentumisen on perustuttava hakijamaiden edistymiseen laajentumiskriteereiden saavuttamisessa. Suomen ja Euroopan on tuettava Ukrainaa paitsi sodassa Venäjää vastaan, myös yhteiskunnallisessa kehityksessä, jotta EU-jäsenyyden ehdot voivat täyttyä.

Myös Länsi-Balkanin maita on tuettava niiden jäsenyysprosesseissa, ja Kosovon tunnustavien maiden määrää on lisättävä. On ensisijaista, että jäsenyysmenettelyssä vaalitaan unionin perusperiaatteita ja tasa-arvoista kohtelua, jotta prosessi ei menetä legitimiteettiään tai vaikuta negatiivisesti unionin rajavaltiosuhteisiin. Jäsenyyden on perustuttava Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen, eikä jäsenyys saa poistaa maiden kannustimia jatkaa uudistuksia. Viime vuosina kehitettyjä EU-mekanismeja on hyödynnettävä ja kehitettävä edelleen, mikäli kriteeristö ei täyty. EU-rahoitus on sidottava entistä tiiviimmin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen sekä jäseninä olevissa maissa että jäseniksi pyrkivissä maissa.

Euroopan Venäjä-strategian on perustuttava hallittuun, koordinoituun ja yhtenäiseen linjaan. Sen lähtökohtina ovat venäläisjoukkojen vetäytyminen Ukrainasta, Ukrainan itsenäisyyden turvaaminen, rajojen palauttaminen vuoden 1991 linjaan sekä venäläisten sotarikollisten saattaminen vastuuseen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Rauhanprosessin ajankohta ja tavoitteet on ovat Ukrainan asia.

Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Yhdysvaltojen pitkäaikainen vaatimus Euroopan oman puolustuskyvyn vahvistamisesta tulee jatkumaan, ja se on huomioitava eurooppalaisessa sekä kansallisessa puolustussuunnittelussa. Lisääntyvillä puolustushankinnoilla on mahdollisuuksien mukaan ja suorituskykytarpeet huomioiden tuettava suomalaisen ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Euroopan korkea osaaminen ja innovaatiopotentiaali on valjastettava täysivaltaisesti Euroopan puolustuskyvyn kehittämiseen. Suomen puolustusteollisuutta tulee tukea systemaattisesti osana Euroopan yhteisten puolustusmarkkinoiden syntymistä.

Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjanmuutos heijastuu väistämättä myös Nato-yhteistyöhön ja päätöksentekoon, joka perustuu operatiivisen yhteistyön lisäksi rakentavaan dialogiin jäsenmaiden välillä. Puolustusyhteistyössä pidämme kiinni velvollisuuksistamme ja toimimme arvopohjaisesti, avoimina uusille kumppanuuksille. Naton viidennen artiklan antaman suojan lisäksi Suomen omaa puolustuskykyä ja kokonaisvalmiutta on kehitettävä määrätietoisesti osana Nato-kyvykkyyksiä. Tavoitteena on vahvempi Eurooppa, joka muodostaa uskottavan eurooppalaisen pilarin osana Natoa.

Myös Naton sisällä pohjoismaista yhteistyötä on tiivistettävä entisestään. Erityisesti Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä on tiivistettävä Itämereen ja Pohjolaan kohdistuvan pitkäaikaisen uhan vuoksi. Suomen ja Ruotsin on solmittava kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus (DCA), joka sujuvoittaa yhteisiä harjoituksia, helpottaa materiaalin varastointia ja varmistaa nopean pääsyn tukikohtiin kriisin tai sodan aikana. Pidemmällä aikavälillä on pyrittävä laajentamaan DCA-järjestely kattamaan koko Pohjola.

Pohjoismaiden on toimittava monenkeskisen ydinaseistusta säätelevän sopimusjärjestelmän vahvistamiseksi ja laajentamiseksi. Suomen ydinasepolitiikan on oltava pohjoismaisella linjalla. SDP ei hyväksy hallituksen esitystä poistaa kaikki ydinaseita koskevat rajoitukset ydinenergialaista. SDP:n näkemyksen mukaan ydinaseita koskevat rajoitukset on pidettävä laissa. Suomen on jatkettava toimia kansainvälisen kilpavarustelun hillitsemiseksi sekä aseidenriisunnan ja asevalvonnan edistämiseksi.

Nato-jäsenyys on tiivistänyt Pohjoismaiden ja Baltian maiden ja Puolan puolustusyhteistyötä merkittävästi. Yhteistyötä on lisättävä ja syvennettävä erityisesti Viron kanssa, jonka kanssa jaamme yhteisen uhkakuvan ja yhteisen intressin vakaan Itämeren ylläpitämiseksi.

Arktisen alueen turvallisuusratkaisuja tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Suomella on annettavanaan merkittävää erityisosaamista arktiseen sodankäyntiin ja turvallisuuteen liittyen. Arktinen alue on kuitenkin muutakin kuin turvallisuuspoliittinen kysymys: sen erityisen herkkä ilmasto ja ekosysteemit sekä luonnonvarat edellyttävät vastuullista yhteistyötä maiden välillä. Tutkimus- ja kulttuuriyhteistyö sekä alkuperäiskansojen aseman parantaminen ovat keskeisiä yhteistyötä lujittavia tekijöitä. Arktinen ulottuvuus tekee JEF-yhteistyöstä transatlanttisen kysymyksen, jonka vahvistamiseksi Kanada tulisi kutsua mukaan pohjoiseurooppalaiseen JEF-yhteistyöhön.

4. Teknologiat, riippuvuudet ja Euroopan tulevaisuus

Eurooppalaisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta tekoälyyn liittyy vakavia riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Tekoälyn valjastaminen massavaikuttamiseen ja disinformaation levittämiseen vaalien alla asettaa koko demokraattisen järjestelmän vakauden uhatuksi.

Tämän vuoksi Euroopan ja Suomen on otettava digitaalinen suvereniteetti vakavasti: meidän on vähennettävä riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista, vahvistettava omaa teknologista osaamistamme ja varmistettava, että yhteiskunnan digitaalista kehitystä ohjaavat eurooppalaiset arvot ja sääntely.

Teknologinen, erityisesti tekoälyn, kehitys haastaa Euroopan autonomiaa ja taloudellista asemaa maailmassa. Eurooppa on jäänyt ohjelmisto- ja datanhallinta-alojen kehityksessä kauas maailman kärjestä ja päätynyt kriittisesti riippuvaiseksi myös pilvipalveluista ja niitä ylläpitävistä, usein yhdysvaltalaisista, yrityksistä. Kehitys on kilpailukyvyn ja jatkuvuudenhallinnan haasteiden lisäksi asettanut myös eurooppalaisen säädösvallan ja Euroopan kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kyseenalaiseksi. Sosiaalisen median algoritmien sääntely suojelee paitsi lapsia ja nuoria mutta myös yhteiskuntaa yleisemmin.

Tilanteen korjaamiseksi Euroopan pitää kyetä keskittämään resursseja alakohtaisten teknologiakeskittymien synnyttämiseen ja edistämään kansainvälistä sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia Euroopassa on tuettava aktiivisesti. Tämä edellyttää kilpailulainsäädännön ulottamista globaalille tasolle sekä mekanismeja, jotka suojaavat yrityksiä määräävän markkina-aseman väärinkäytöltä ja Euroopan turvallisuusintressejä uhkaavalta toiminnalta.

Euroopan on lisättävä sekä perus- että soveltavan tutkimuksen ennakoitavaa rahoitusta erityisesti strategisilla tieteenaloilla ja niitä tukevaa poikkitieteellistä tutkimusta. Erityisen keskeistä on, että Eurooppa pystyy täsmällisesti tunnistamaan keskeiset haavoittuvuudet ja riippuvuudet sekä systemaattisesti ajaa niiden ratkaisemista. Samalla Euroopan on valmistauduttava tekoälyn kehittymiseen ja leviämiseen yhteiskunnan ja valtionhallinnon kaikille aloille.

Keskeisten valtiontoimintojen vaatimien tekoälyn koko tuotantoketjun tuotteiden ja palvelujen, sekä niiden vaatimien päivitysten ja kyberturvan vaatiman osaamisen on löydyttävä myös Euroopasta.

Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta on keskeistä, että käytöksen ohjaamiseen kehitettyjä algoritmeja käytetään Euroopassa yhteisesti asetettuja sääntöjä noudattaen.

Niin ikään massavalvonnan, reaaliaikaisen sisällönmuokkauksen, ja ihmistä nopeamman päätöksenteon järjestelmiä käytettäessä on varmistettava, että lain ja moraalin asettamat vaatimukset toteutuvat, ja että vastuukysymykset ovat kaikissa tilanteissa selvät.

Teknologisen kehityksen ajama kyberrikollisuuden ja hybridivaikuttamiskeinojen voimistuminen ja yleistyminen on huomioitava asianmukaisella resurssien keskittämisellä. Samalla Suomen ja EU:n on valmistettava, että kaikki digitaaliset salaukset päivitetään kvanttikestäviksi.